Koulukiusaaminen: Pitkään nuorten kanssa töitä tehnyt hämmästelee rangaistuskeskeistä keskustelua – ”Ei ole ratkaisu”

On kummallista, jos erottaminen on ainoa keino, sanoo kasvattaja.

Heikki Turkka on Aseman Lasten bunkkeritiimin hankepäällikkö ja sosiaalikasvattaja. Mojo Erämetsä

Sanna Jompero-Lahokoski

Viime viikkoina ilmi tulleet rajut koulukiusaamistapaukset ovat olleet keskusteluissa eduskuntaa myöten.

Pitkään koulukiusaamista vastustavaa työtä kouluissa tehnyt Aseman Lasten bunkkeritiimin hankepäällikkö ja sosiaalikasvattaja Heikki Turkka ihmettelee koulukiusaamisen ympärillä käytyä rangaistuskeskeistä keskustelua.

– Nyt näen ensimmäistä kertaa valoa keskustelussa. Tähän asti aiheen ympärillä on ollut hirveä määrä asiantuntijoita. On puhuttu rangaistuskeskeisesti ja siitä, mitä lakeja pitää muuttaa. Ei olla ymmärretty, että tämä on hallittavissa oleva juttu. Työkalujen täytyy vain olla oikeat.

Turkka kritisoi myös mediaa, joka ”kyselee vääriä kysymyksiä”, penää rangaistuksia ja nostaa yhdeksi keinoksi ratkaista tai ainakin rauhoittaa tilanne erottamalla kiusaaja koulusta määräajaksi.

– On kummallista, jos ainut keino on heittää oppilas ulos koulusta. Sehän on kuin juhlaa niille erotetuille. Harva nuori haluaa olla koulussa koko ajan.

– Tutkimuksia on vaikka kuinka paljon siitä, että kun syrjäytät ihmisen omasta yhteisöstä, hän löytää uuden yhteisön, Turkka toteaa pahimmillaan syrjäytymiseen johtavasta tiestä.

Kuria tarvitaan edelleen, mutta ei pelottelemalla.

Myöskään kiusatun ei pitäisi joutua jäämään koulusta pois. Turkan mielestä tehokkain keino ratkaista koulukiusaaminen on puuttua tilanteeseen heti. Kouluilla on omat keinonsa, mutta aikaa tilanteiden selvittämiseen on koulupäivän aikana rajallisesti. Parasta olisi hakea heti myös ulkopuolista apua.

– Pitkäjänteisyys on se juttu. Tilanteet pitää käsitellä ja ottaa aikuiset mukaan. Jos aikuisetkin ovat loukkaantuneita, pitää loukkaantuneisuus käsitellä ensin pois.

Istuttamalla osapuolet huoltajineen samaan pöytään on Turkan mukaan tehokkaampi ratkaisu kuin jälki-istunto.

– Kiusaajan on paljon vaikeampaa kohdata kiusattu ja joutua pohtimaan ääneen oma käytöstään kuin istua hetken jälki-istunnossa. Kuria tarvitaan edelleen, mutta ei pelottelemalla tai aikuisten vallalla. Se on niin historiaa, Turkka sanoo.

Keskusteluissa ensimmäiseksi on tärkeää kuulla uhria ja taata turvallinen kouluarki. Sitten alkaa muiden osapuolien kuunteleminen, ongelman ja sen koon kartoittaminen sekä atkaisuiden hakeminen.

Aseman Lapsilla on vakaviin ja pitkään jatkuneisiin kiusaamistapauksiin pureutuva K-0-hanke, jonka palveluita Helsinki ostaa.

Kahdeksi vuodeksi kilpailutettu K-0 otettiin käyttöön myös Maunulan yhteiskoulussa, jossa ilmenneestä rajusta kiusaamistapauksesta Helsingin Uutiset (HU 30.10.) kertoi viime viikolla. Kahdeksasluokkalainen poika pakotettiin koulun pihalla polvilleen ja uhkailtiin. Kuvatut tapahtuma julkaistiin Snapcat-palvelussa.

Maunulan yhteiskoulun rehtori Maija Vanhanen ei halua kommentoida, onko tilanne koulussa saatu rauhoitettua.

– Tapauksen käsittely on edelleen kesken. Minulla ei ole juuri nyt uutta kommentoitavaa.

Pojan äiti kertoo, ettei poika ole palannut kouluun.

Koulukiusaamista tulee ilmi joka syksy. Turkan mukaan koulukiusaamista ei koskaan saada kokonaan kitkettyä, mutta vakavammat tapaukset kylläkin.

– Tarvitaan riittävästi aikaa tilanteiden ratkaisemiseen. Kaikkia osapuolia kuullaan ja etsitään myös juurisyitä. Käymme koulussa usein jopa puolikin vuotta. Sitten palaamme vielä myöhemmin kuulemaan, onko tilanne pysynyt hallinnassa.

Koulukiusaaminen

6 prosenttia kertoi kokevansa kiusaamista viikoittain

Kouluterveyskyselyssä vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi kertoo joutuneensa seitsemän prosenttia 4.- ja 5.-, sekä kuusi prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista.

Lukiolaisista prosentti ja ammattiin opiskelevista neljä prosenttia kertoo viikoittaisesta kiusaamisesta.

Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia.

Tytöt kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.

Suurin osa vastanneista kertoi voivansa hyvin ja viihtyvänsä koulussa.

Kyselyyn vastasi yli 260 000 oppilasta.

Lähde: Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2019

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.