Ihmissuhteet: "Kiusantekoa ei voi täysin tukkia" – yksi malli on osoittaunut toimivaksi erovanhempien riitojen vähentämisessä

Erotilanteessa usein molempien taloudellinen tilanne kärsii.

Susanna Kavonius toteaa, että laki ja järjestelmät ei vielä tuo tarpeeksi hyvin vuoroasumista. Susanna Kavonius / kotialbumi

Anniina Virtanen

Absurdia.

Näin sanoo Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja Susanna Kavonius, kun häneltä kysyy, onko ongelmallista, että elatuskiistoissa oikeudenkäynneissä lapsi on kantajana etävanhempaa vastaan.

Elatusvelvollisten liiton puheenjohtaja Ahti Hurmalaisen mielestä se on kornia. Kavonius on eri mieltä.

– Kyse on siitä, että lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmilta. Toivon, että elatusvelvolliset lakkaisivat ajattelemasta itseään elatusvelvollisina, vaan näkisivät, että vanhemmuudessa on paljon muutakin kuin elättäminen, Kavonius toteaa.

Ahti Hurmalaisen mielestä ongelmallisinta on se, että lähivanhempi voi tehdä kiusaa etävanhemmalle nostamalla kanteen kuinka usein tahansa ilman oikeudenkäyntikuluriskiä, koska lapsi on kantajana.

Kavonius muistuttaa, että kiusaa voi tehdä molemmin puolin, eikä se ole sukupuoleen sidonnaista. Esimerkiksi toisen voi ilmiantaa lastensuojeluviranomaiselle ilman pätevää syytä.

Kiusantekoa ei voi täysin tukkia.

– Kyllä molemmat sukupuolet tämän osaavat. Kiusantekoa ei voi täysin tukkia. Mikään ilmiö tämä ei kuitenkaan ole, että kiusallaan haettaisiin elatukseen liittyviä kanteita, hän sanoo.

Kavoniuksen mukaan Suomessa on vähän reilu 400 kroonistunutta eroon liittyvää oikeudenkäyntirumbaa, kun taas elatussopimuksia sovitaan vuosittain noin 50 000.

Ahti Hurmalainen on myös omien sanojensa mukaan huomannut trendin, jossa nainen haluaa lapsen vain rahastaakseen sillä miestä. Kavonius ei ymmärrä koko keskustelua, koska elatusmaksuilla rikkaaksi tuleminen on äärimmäisen harvinaista, samoiten suuret elatusmaksut. Hän muistuttaa, että lapseen myös kuluu paljon rahaa.

– En sano, etteikö joku ihminen voisi tehdä niin. Yhtä lailla on olemassa on miehiä, jotka hakevat iäkkäämmän naisen ja kähmivät heidän rahat, Kavonius pohtii.

Jos elatusvelvollisen elämäntilanne muuttuu, esimerkiksi hän jää työttömäksi, Kelalta voi hakea elatusmaksuun muutosta tai vapautusta.

– Elatusvelvollisen on itse oltava aktiivinen, eikä valittaa lähivanhemmalle, että sopimusta pitäisi muuttaa.

Siinä Susanna Kavonius on Ahti Hurmalaisen kanssa samaa mieltä, että yhä useammin pienten lasten vanhemmat eroavat ja yleensä jättävä osapuoli on nainen. Samaa sanovat myös esimerkiksi Väestöliiton tilastot.

Hurmalaisen mielestä eroille ei nykypäivänä tarvitse keksiä syitä, vaan se on usein raha.

– Ero on monesti henkisesti raskaampaa sille, joka kokee tulleensa jätetyksi. Ei eroille ”keksitä” syitä, vaan ne ovat yleensä ihan oikeita syitä. Jätetystä voi tuntua siltä, että syyt ovat keksittyjä, Kavonius toteaa.

Kavoniuksen mukaan yksi suurin syy erolle on kommunikaatiovaikeudet. Eroaminen rikastumismielessä on Kavoniuksesta outo ajatus, koska useimmiten molempien osapuolten talous kärsii.

Elatusmaksut voivat olla etävanhemmalle suuria, jos lapsia on useampi, ja hän esimerkiksi on ainoa työssäkäyvä osapuoli.

Susanna Kavonius kertoo, että kun sovittelukäytäntö otettiin käyttöön, erovanhempien riidat ovat vähentyneet selvästi. Hän ja Hurmalainen kannattavat vuoroasumista.

– Meidän tuntuman mukaan Helsingissä lastenvalvojat ovat modernimpeja. Täällä on jo pidempään hyväksytty esimerkiksi vuoroasuminen, Kavonius sanoo.

Vuoroasumisessa on hänen mukaasna edelleen se epäkohta, että lapsilisä tulee vain yhdelle tilille. Laki tai yhteiskunta ei myöskään kaikilta osin vielä tue vuoroasumista.

Esimerkiksi vuorotyötä tekevät vanhemmat eivät välttämättä pysty tekemään työtään, koska eivät voi jättää lasta yöksi kotiin.

– Työelämä on kiristynyt paljon. Aikoinaan oli mahdollisuus saada joustoa esimerkiksi yövuoroihin, jos yksin asuvalla oli pieni lapsi kotona.

Elatusapu

Suurin osa vanhemmista sopii itse

Kela perii kuukausittain elatusvelvollisilta elatusapumaksuja noin viisi miljoonaa euroa.

Ulosoton kautta Kela joutui perimään elatusapua vuositasolla noin 47,5 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Perinnässä olevista maksuista noin 91 prosenttia kohdistuu miespuolisiin elatusvelvollisiin.

Vuonna 2019 yhden vanhemman lapsiperheitä oli 127 901, joista isä ja lapsi -perheiden osuus on yli 18 000 eli noin 14 %.

Valtaosa vanhemmista sopii keskenään lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista.

Lähteet: Kela ja YVPL

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut