Suomessa on satakunta hostellia. Nimikettä ei ole suojattu, joten hyvin erilaiset majoitusliikkeet voivat kutsua itseään hostelliksi.
Hostellin nimi eroaa hotellin nimestä vain kirjaimen verran. Mutta se yksi kirjain on koko hostellitoiminnan ydin.
– Meille s tarkoittaa sosiaalisuutta. Hostellissa on aina jaettuja tiloja, joissa matkailijat voivat tavata tosiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lounge (oleskelutila), pelihuone tai yhteiskeittiö, määrittelee Suomen Hostellijärjestö ry:n pääsihteeri Sanni Viirto.
Hostelleihin liitetään helposti käsityksiä, jotka eivät Viirton mukaan enää pidä paikkaansa. Kuten se, että hostellissa on aina jaetut suihku- ja wc-tilat. Tai että siellä majoittuu pääasiassa nuoria ja siellä on siksi rauhatonta ja hieman epämääräistä.
– Hotelleja ja hostelleja voi tänä päivänä olla vaikea erottaa toisistaan, sillä hostellien taso on noussut huimasti. Moni on majoittunut hostellissa tajuamatta, että se on hostelli, Viirto sanoo.
– Meillä on paljon hostelleja, joissa on enimmäkseen yksityishuoneita. Niissä voi olla kaikki mukavuudet, kuten omat vessat ja suihkut.
Tason nousua selittää muun muassa kansainvälistyminen.
– Meille on otettu mallia maailmalta, erityisesti design- ja boutique-hostelleista, jotka ovat aiempaa esteettisempiä ja ylellisempiä, Viirto kertoo.
Suomessa on Viirton mukaan arviolta satakunta hostellia.
– Määrä on noussut hieman vuosi vuodelta, samoin kuin niiden suosio, Viirto mainitsee.
Hostelli ei nimenä ole suojattu, eli hyvin erilaiset majoitusliikkeet voivat kutsua itseään hostelliksi.
– Järjestöömme kuuluu 45 hostellia. Verkostoon kuuluminen edellyttää, että hostellissa toteutuu yhteisöllisyys tavalla tai toisella.
Monet hostellit ovat pieniä, perheomisteisia paikkoja ja siten persoonallisia.
– Hostelleja on esimerkiksi majakkasaarella, lypsytilalla, höyrylaivassa ja sirkusvaunussa, Viirto kertoo.
Suurin osa hostelleista sijaitsee Etelä-Suomessa ja suuremmissa kaupungeissa. Majatalotyyppisiä hostelleja on lisäksi hajallaan maaseudulla ympäri Suomen. Osa on auki ympäri vuoden, osa sesonkiluonteisesti.
Hostellien asiakkaat eivät ole tietyn ikäisiä tai sukupuolisia. Yöpyjissä on yksin matkustavia, pariskuntia, perheitä ja ryhmiä.
– Heitä yhdistää enemmänkin asenne: tietynlainen omatoimisuus, sosiaalisuus ja ehkä seikkailuhenkisyys, Viirto luonnehtii.
Hostellissa majoittuminen mielletään edulliseksi. Usein se sitä onkin, vaikka myös hostellien hinnoittelu perustuu kysyntään ja tarjontaan.
– Petipaikka jaetussa huoneessa voi maksaa jopa alle 20 euroa yöltä, Viirto sanoo.
Hintaa alentaa myös riisuttu palvelu.
– Huoneista on karsittu extramukavuudet, kuten minibaari. Aamupala ei välttämättä kuulu hintaan, tai sitä ei ole tarjolla, vaan sen voi valmistaa yhteiskeittiössä.
Koronapandemia on iskenyt lujaa myös hostelleihin. Jotkin ovat joutuneet jo laittamaan ovensa säppiin.
– Meidän tietojen mukaan niitä ei ole vielä kovin monta, mutta tuleva talvi määrittää, miten alan käy.
Viirto uskoo, että budjettimajoitukselle on jatkossakin kysyntää, mutta korona muokkaa toimintaa.
– Miten esimerkiksi hostelleille tyypillinen sosiaalisuus nähdään jatkossa? Onko tarvetta karsia kohtaamisia? Toivovatko kuluttajat jatkossa esimerkiksi verkossa tapahtuvan sisäänkirjauksen kaltaisia palveluja?
– Joka tapauksessa vastuullisuus varmasti lisääntyy entisestään.
Jyväskyläläisen Time Hostellin yrittäjä Margo Saxberg ampuu heti kättelyssä alas ajatuksen siitä, että hostelleissa majoittuisivat vain nuoret.
– Meillä on käynyt paljon myös yli kuusikymppisiä, ja meistä oli juttu jopa Eläkkeensaajien lehdessä, Saxberg hämmästelee.
Hänen mukaansa hostellissa on majoittunut esimerkiksi vanhempia, jotka eivät halua yöpyä lastensa nurkissa. Myös kaupunkiin teatterin tai muiden kulttuuririentojen vuoksi tulleet ovat halunneet testata uuden hostellin.
Designtyyppinen Time Hostel avattiin vuosi sitten huhtikuussa yliopiston naapuriin. Sijainti pitää huolen, että yöpyjissä on paljon myös nuoria aikuisia.
– Majoittujien keski-ikä on ollut kolmenkympin korvilla.
Hostelliin tullaan yksin ja perheen kanssa. Myös kaveriporukoita ja urheilujoukkueita on käynyt.
– Kerran kaikki samaan tapahtumaan tulleet artistit majoittuivat meidän makuusalissamme, Saxberg sanoo.
Time Hostel on perheomisteinen majoituspaikka, jossa on kahdeksan 1–4 hengen huonetta ja yksi makuusali kahdeksalle henkilölle.
– Tämä on meidän presidenttisviittimme, Saxberg esittelee.
Nimitys johtuu siitä, että makuusalin taideteoksissa seikkailevat Suomen presidentit.
Tarinalliset maalaukset, joita on paljon sekä yleisten tilojen että huoneiden seinissä ja katoissa, ovat Iikka Hackmanin käsialaa. Saxberg halusi tiloihin graffitteja, ja hän kuuli taiteilijasta, jonka yrityksen nimi on Huonosti maalatut seinät.
– Sanoin, että just tuota haluan.
Tilat Saxberg on remontoinut ja sisustanut suurelta osin itse. Tyylikäs lopputulos on sekoitus uutta ja vanhaa.
Huoneiden sängyt ja patjat ovat uusia, mutta muut kalusteet enimmäkseen kierrätettyjä. Esimerkiksi oleskeluhuoneen sohvat ovat tamperelaisesta pitseriasta, tuolit Oulusta ja osa valaisimista entisistä Cumulus-hotelleista.
– Pöydän kannet ja kukkalaatikot tein parketin jämäpaloista.
Vastuullisuus on hostellille muutoinkin tärkeää. Se tarkoittaa esimerkiksi jätteiden kierrätystä ja sisäilman puhdistusta.
Hostellissa ei ole yrittäjäpariskunnan lisäksi muuta henkilökuntaa. Varaukset tehdään ja maksetaan netissä. Ovikoodi, jolla pääsee sisään hostelliin ja omaan huoneeseen, tulee sähköpostissa.
– Meillä on päivystyspuhelin, joka toimii ympäri vuorokauden. Aika harvoin siihen tulee soittoja, Saxberg kertoo.