Hyvinvointi: Pätkäpaastoilija Vesa Peltonen, 36, on valtaosan vuorokaudesta syömättä – "Ajattelin aluksi, että kyseessä on jokin ohimenevä trendi"

Vesa Peltonen on kaikkiruokainen eikä laske kaloreja. Hän sai herkän vatsansa kuntoon pätkäpaastolla.

Vesa Peltosen päivään kuuluu vain kaksi tai kolme ateriaa. Hän syö ne 6–9 tunnin aikana, loput vuorokaudesta hän paastoaa. Vesa Peltonen

Eija Marja-aho

Seinäjokinen Vesa Peltonen, 36, pätkäpaastoaa. Pätkäpaastolla tarkoitetaan aterioiden ajoittamisen suunnittelua.

Peltoselle ajoittaminen tarkoittaa sitä, että hän paastoaa 15–18 tuntia vuorokaudesta ja syö vuorokauden kaikki ateriat 6–9 tunnin aikana.

– En syö aamiaista vaan siirryn suoraan lounaaseen. Iltaisin lopetan syömisen seitsemän maissa, Peltonen kertoo.

Hän syö yleensä kaksi kunnon ruokaa päivän aikana eli lounaan ja päivällisen sekä joskus iltapalan. Paaston aikana vain vesi, musta kahvi ja tee ovat sallittuja.

Miksi Peltonen päätyi pätkäpaastoilijaksi?

Peltonen kertoo tavallista tarinaa ruuhkavuosista: syntyi lapsia, rakennettiin talo ja tehtiin paljon töitä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi taka-alalle.

– Rapakunnosta johtuen tein täyden elämäntaparemontin, jonka myötä myös kiinnostus ravintoasioihin lisääntyi.

Reilut 2,5 vuotta sitten Peltonen kuuli kaveriltaan ensimmäistä kertaa pätkäpaastosta ja sen terveyshyödyistä. Hän sai myös käsiinsä kanadalaisen lääkärin ja pätkäpaaston asiantuntijan Jason Fungin kirjan.

– Ajattelin aluksi, että kyseessä on jokin ohimenevä trendi. Mutta luettuani kirjan vaikutuin enkä ole taakseni katsonut.

Vesa Peltosen aiempaa liikunnallisempi elämäntapa alkoi välilevynpullistumasta reilu vuosi sitten. Nykyisin hänen lempilajinsa on kehonpainoharjoittelu. Vesa Peltonen

Peltonen kokeili uutta tapaa syödä ennen muuta herkän vatsansa vuoksi.

– Mahani turpoaa helposti ja on kipeä. Olen kokeillut siihen vähän kaikkea gluteenittomuudesta lähtien. Olen huomannut, että pätkäpaasto yhdistettynä fodmap-ruokavalioon sopii vatsalleni parhaiten.

Fodmapilla tarkoitetaan huonosti imeytyvien hiilihydraattien rajoittamista ruokavaliossa.

Peltonen korostaa, että pätkäpaasto ei ole dieetti eikä hänellä ole tarvetta laihtua. Ruoka-annoksissa on kokoa ja näköä.

– Pidin juuri opintojeni takia ruokapäiväkirjaa. Sen mukaan syön yli 3 000 kilokalorin verran päivässä.

Vaikka annokset ovat isoja, Peltonen ei paastoilun aloittamisen myötä ole tuntenut enää ruokailun jälkeistä väsymystä.

Pätkäpaaston voi toteuttaa periaatteessa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Peltosen arkirytmiin sopii parhaiten se, että hän ei syö aamiaista.

– Aamiaisen poisjättäminen ja ”syö vähän mutta usein” -rytmistä poikkeaminen arveluttivat aluksi. Eikä se aluksi ollutkaan helppoa – olin todella nälkäinen varsinkin aamuisin.

Hän kuitenkin tottui nopeasti, ja pian hän havaitsi muitakin kuin vatsaan liittyviä hyötyjä. Paastoaminen on tuonut hänelle esimerkiksi vuorokauteen lisää tunteja, kun ruokaa ei tarvitse miettiä.

Peltonen harrastaa aktiivisesti liikuntaa, erityisesti kehonpainoharjoittelua. Hän tekee treenit yleensä aamuisin ennen lasten heräämistä.

– Treenaamaan on helppo lähteä, kun ei tarvitse ensin syödä ja sitten odotella ruoan sulamista.

– Kun paastoon tottui, vireystilani parani oleellisesti ja treenikin alkoi kulkea paremmin. Totta kai, jos tiedossa olisi rankka tai pitkäkestoinen treeni, söisin aamulla jotain. Itseään kannattaa kuunnella.

Hänen mukaansa alle kymmenen kilometrin aamuiseen juoksulenkkiin energia riittää hyvin.

Jo lounasannoksesta voi päätellä, että Vesa Peltonen ei laske kaloreita. Vesa Peltonen

Peltonen on kaikkiruokainen. Hänelle uppoavat niin kasvikset, lihat kuin herkutkin.

– Pätkäpaastossa ei vältellä ruoka-aineita. Kaikkea saa syödä. Ravinnon on silti hyvä olla puhdasta ja ravinteikasta.

Vaikka hän on tykästynyt pätkäpaastoiluun, hän ei koe, että se on ainoa oikea tapa syödä.

– Tämä sopii toisille ja toisille ei. Omalla kohdallani olen iloinen, että annoin sille mahdollisuuden.

Pätkäpaastota voi eri tavoin. Sen voi toteuttaa vuoropäivinä, parina päivänä viikossa tai kuten Vesa Peltonen, ajoittamalla syöminen tiettyihin tunteihin vuorokaudessa.

Lääkärikeskus Aavan ravitsemusasiantuntija Patrik Borg pitää pätkäpaastoa hyvänä tapana syödä silloin, kun se onnistuu.

– Jos ihminen pystyy olemaan kevennetysti paastossa silloin kuin on tarkoitus eikä se potkaise takaisin kovempana nälkänä, makeanhimona tai heikkona unen laatuna, niin silloin pätkäpaasto on ok. Mutta väkisin sitä ei kannata tehdä.

Pätkäpaaston tavalla ei ole suurta väliä.

– Ehkä 16:8-tyyppinen on näistä se lempein vaihtoehto, Borg luonnehtii.

16:8-pätkäpaastossa kaikki päivän ateriat syödään kahdeksan tunnin aikana.

Borg korostaa, että ihmisen kyky sietää pätkäpaastoa on yksilöllinen. Hieman paremmin se näyttäisi sopivan miehille, liikkuvan elämäntavan omaksuneille ja niille, joilla ei ole jaksamisen kanssa ongelmia.

– Suuri osa ihmisistä kestää esimerkiksi 16:8-tyyppistä paastoa ihan hyvin. Mutta usein he ovat ihmisiä, jotka voivat jo ennestään hyvin.

Sen sijaan 5:2-tyyppinen pätkäpaasto on jo selvästi rankempi tapa paastota. Siinä syödään viitenä päivänä normaalisti ja kahtena paastopäivänä vain 500 kilokalorin verran per päivä.

– Sanoisin, että on aika lailla fifty–fifty, ketkä sitä kestävät ja ketkä eivät, Borg toteaa.

Useimmiten pätkäpaastoon ryhdytään painonhallinnan syistä. Kun syömistä rajoitetaan, syntyy energiavajetta, ja se saa pidemmällä aikavälillä painon putoamaan. Paastoaminen saattaa myös vähentää ruokahalua.

Myös Borg on käyttänyt pätkäpaastoa asiakastyössään sekä painon laskun vauhdittajana että oppimisprosessina.

– Aina kun syömisessä muutetaan jotakin ja muutokseen suhtaudutaan uteliaasti, se opettaa uutta omista ruokailutavoista.

– Pätkäpaaston avulla voi opetella esimerkiksi tunnistamaan kehon nälkä-kylläisyysviestejä paremmin.

Pätkäpaastosta voi olla painon putoamisen ohella muitakin terveyshyötyjä.

– Tutkimusnäyttö sen hyödyistä ei ole kovin vahvaa. Tulkitsen niitä kuitenkin niin, että jos elimistö saa välillä taukoa syömisestä, siitä voi seurata joitakin terveyshyötyjä.

Hänen asiakkailta saamissaan palautteissa mainitaan muun muassa jaksamisen ja unen laadun paraneminen.

Paastoa voivat kokeilla perusterveet aikuiset, mutta esimerkiksi raskaana oleville sitä ei voi suositella.

Hän

Vesa Peltonen

Asuu Seinäjoen Nurmossa.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä lasta.

Ammatiltaan turvalaiteasentaja. Opiskelee parhaillaan Kuortaneen Urheiluopistossa hierojaksi. Valmistuu ensi toukokuussa.

Harrastaa liikuntaa monipuolisesti, erityisesti kehonpainoharjoittelua.

Kirjoittaa Rapakunto-blogia.

Vanhat solut hyödyksi

Vesa Peltosta kiehtoo paastossa erityisesti autofagosytoosi.

Termillä tarkoitetaan prosessia, jossa solut kierrättävät vaurioituneita ja ikääntyneitä solujen osia energiaksi ja uusiksi soluelimiksi.

Autofagosytoosi mahdollistaa ihmisen selviytymisen hengissä pitkään jopa nälkiintyneenä. Sen on arvioitu olevan avainasemassa terveyden ja pitkäikäisyyden kannalta.

Autofagosytoosin tunnisti japanilainen Joshinori Osumi 1990-luvulla. Hänet palkittiin löydöstään Nobelin lääketieteen palkinnolla vuonna 2016.

Joidenkin tutkimusten mukaan paasto, pätkäpaasto ja ketogeeninen ruokavalio saattaisivat auttaa autofagosytoosin aktivoimisessa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut