Moni täysin keksitty maa olisi viihdyttävä lomakohde.
J.R.R Tolkienin Keski-Maa ja Veljeni Leijonamielen Nangijala sikseen. Maita, joita ei ole, on aivan kaikkialla. Aprillipäivänäkin on syntynyt yksi.
San Seriffe löytyi 1.4.1977. Sen loi brittiläinen laatulehti Guardian ja loikin laadukkaasti. Maa lanseerattiin seitsemänsivuisella liitteellä.
On liput sekä muut symbolit, Nato-jäsenyys, hieno historia ja myöhemmin tulee lisää legendoja, joista suurimpana voi pitää 2–1-jalkapallovoittoa Englannista 1999.
Paljon pienempi yksityiskohta kertoo, että Intian valtameressä oleva saari lipuu kohti Sri Lankaa.
Tarina elää ja pulpahtaa esiin vastaisuudessakin. Siitä on tullut niin totta, että se löytyy ristisanatehtävissä.
Molvania – tuo Itä-Euroopan hyljeksitty helmi!
Kirjallisissa mielikuvitusvaltioissa en ole käynyt, vaikka ehkä olisin halunnut käydä.
Tästä mielikuvitusmaasta luotiin Australiassa 2003 perusteellinen tarina ja mainio Lonely Planet -matkaoppaiden parodia.
Taskukokoinen pokkari imitoi esikuviaan ja jopa sen tekijät ovat keksittyjä kuten Recz Jzervez, joka oli paennut kotimaastaan 12-vuotiaana välttääkseen kutsunnat.
Pääkaupunki Lutenblagin raitiovaunut ovat kaasukäyttöisiä. Kansallislaulun sävel tulee Flashdance-elokuvasta.
Hevosesta tehty suolalihaherkku huuhdellaan alas karmealla zeerstum-liköörillä.
Rahayksikkönä toimii strubl = 100 kvunttia. Maastapoistumisveroa peritään 3000 strublia.
Meitä suomalaisia ei ehkä naurata jokainen vitsi tai naurattaa kovasti, koska murjaisut liippaavat liki takavuosien lähialuematkailuamme.
Bulvania – jonnet ja veetit ei ehkä muista – oli Hullujussi-yhtyeen Viktor Kallborekin kotimaa.
Se ei liene kaukana Molvaniasta, kuten eivät myöskään Tintti-kirjoista tunnetut naapurukset Borduria ja Syldavia.
Borduria on näistä kahdesta se pahis. Valtiomuoto viittaa fasismiin retkahtaneeseen balkanilaiseen diktatuuriin, jota johtaa viiksekäs marsalkka Plekszy-Gladz.
Hän on vähän väliä tekemässä kiusaa Syldavian kuningaskunnalle.
Ennen Tintin piirtäjää Hergéä ehtivät ilottelemaan Marx-veljekset Freedonialla, joka esiintyi eriskummallisena maana Duck Soup -leffassa (suomeksi ” Neljä naurettavaa neroa” vuodelta 1933).
Freedoniaa on käytetty ennemmin ja myöhemmin viljalti eri yhteyksissä niin yleis- kuin erisnimenä.
Läntisen kulttuuripiirin vanhin mielikuvitusmaa on kuitenkin tarunhohtoinen Atlantis, josta jo muinaiset kreikkalaiset tarinoivat.
Myyttiä uponneesta mantereesta on pidetty yllä yli kaksi vuosituhatta. Atlantikseen liittyi mielikuva vauraudesta, rauhasta, kauneudesta ja kaikenlaisesta hyveellisyydestä.
Seuraavan onnelan loi brittiläinen filosofi 500 vuotta sitten. Thomas Moren Utopiasta tuli poliittisen historian kuuluisin utopia: eräänlaista sosialismia, ihmisarvon kunnioitusta ja tasa-arvoa jo 1500-luvulla.
Utopia oli saari. Se siintää yhä meille asti ja saattaa jopa jyskyttää taka-ajatuksena yli puoluerajojen.
Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken reportaasikirjojen trilogia päättyi Onnellisten saari -nimiseen osaan.
– Onnellisten saari juontaa minun kirjani kohdalla juurensa nimenomaan Thomas Moreen. Ei edes takaraivossa, vaan kirja oikeastaan lähtee Utopiasta liikkeelle. Ja saaritematiikka tuntui luontevalta, koska kuvitellut onnelat tuppaavat jostain syystä olemaan saaria.
Hän paljastaa:
– Alun perin kirjani nimeksi piti tulla ”Jossakin on maa”. Nyt se on yhden luvun otsikkona, viitaten Suomeen ja se löytyykin aavan meren tällä puolen.
Yleensä suomalaisten ihmemaat sijaitsevat kaukana lämpimässä, kuten hämärään jäänyt Sumulaakso.
Siellä dekkarihahmo Pekka Lipponen sai arvonimensä rinssieversti. Seikkailija ja ahväärimies ansaitsi sen Sumulaakson kuningattaren henkivartiokaartin komentajana.
Ruotsissakin osataan hakea lämpöä. Kurrekurredut on Etelämerellä sijaitseva saari, jossa Peppi Pitkätossun isä Efraim Pitkätossu on toiminut kuninkaana jo vuodesta 1948.
Hän on pitkäaikaisimpia monarkisteja kuningatar Elisabet II:n ohella (vallassa vuodesta 1952). Pitkätossun alamaiset ovat vain viime vuosina muuttuneet suomennoksessa hottentoteiksi.
Kaikissa maailman oikeissa itsenäisissä valtioissa on käynyt kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd).
Ja myös lukuisissa maissa, jotka olisivat halunneet itsenäistyä.
– Näissä kirjallisissa mielikuvitusvaltioissa en ole käynyt, vaikka ehkä olisin halunnut käydä. Niiden tunteminen edellyttäisi laajempaa perehtymistä erityyppiseen kirjalliseen ja tarinamaailmaan.
– Mieleeni tulee lonkalta Taivasten valtakunta ja Paratiisi, jos ne ovat sama tai eri asia. Moni haluaisi sinne päästä. Ilmeisen itsenäisiäkin ovat.
Helvetin itsenäisyydestä Kiljunen ei tiedä.
– Ainakaan moni ei halua päästä sinne kuin korkeintaan välillä pakoon Taivasten valtakunnan yksitoikkoisuutta ja kuuleman mukaan aika tylsää porukkaa.
Itsenäisyyttä vaille jääneitä maita riittää. 1900-luvulla ja vielä tämän vuosituhannen puolella on ollut yrityksiä perustaa jopa kelluvia tai ei-kenenkään-maalla sijaitsevia valtioita.
Yksi sellainen on Englannin Suffolkin edustalla sijaitsevalla ilmatorjuntatykkien alustalla. Britannian kuninkaallisen laivasto rakensi paikan 1943.
Sodan jälkeen linnoitus hylättiin, ruostui ja keräsi lokinpaskaa, kunnes 1960-luvun merirosvoradiot löysivät sen.
”Maan” nimi on Sealand, valtiomuodoltaan se on ruhtinaskunta. Asukkaita on vaihtelevasti muutamia, lähinnä ruhtinasperheen jäseniä.
Sealandilla on oma lippu, kolikot ja postimerkit. Se kuninkaallista perhettä johtaa Prince of Sealand, porvarilliselta nimeltä Michael Bates, liikemies ja kirjailija.
Mikään YK:n jäsenvaltiosta ei ole tunnustanut Sealandin itsenäisyyttä. Sen sijaan sen parin tenniskentän kokoista teräsjaloilla seisovaa ”maaperää” on yritetty ostaa.