Vain noin puolessa maailman eri kulttuureista suudellaan Hollywood-tyyliin. Vielä ei ole pystytty tutkimaan, mitä aivoissa suudelman hetkellä tapahtuu, sanoo aivotutkija Lauri Nummenmaa.
Suomalaiset pariskunnat pitävät suulle suutelemista merkkinä rakkaudesta, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula.
– Tässä yhteydessä puhun parisuhteeseen liittyvästä suudelmasta. Hellästä suudelmasta, johon liittyy tunteita, Kontula täsmentää.
Suudelmia on monenlaisia muitakin: vähemmän tunteikkaita rutiinisuukkoja ja hapuilevia ensisuudelmia. Nuoret saattavat suudella toisiaan näytöstyyliin julkisella paikalla. Suhteen alkuvaiheeseen liittyvät puolestaan usein intohimoa tihkuvat suudelmat.
– Vaihteluväli siinä, miten paljon tunteita suudelmaan liittyy, on suuri, Kontula sanoo.
Vielä julkaisematon rakkausaineisto osoittaa, että suomalaiset pitävät joka-aamuisia ja -iltaisia suudelmia rakkauden merkkinä. Huulten kosketus on olennaista, sillä se saa hyvän olon hormonit hyrräämään.
– Suudelma kertoo meille, että elämme parisuhteessa ja että parisuhde jatkuu, Kontula sanoo.
Suudelma kertoo, että elämme parisuhteessa ja että parisuhde jatkuu.
Osmo Kontula
Kontula on uransa varrella tehnyt lukuisia parisuhteeseen ja perheeseen liittyviä tutkimuksia. Mikään ei ole keskittynyt pelkästään suutelemiseen, mutta aihetta on sivuttu usein.
Esimerkiksi Väestöliiton toteuttamissa Finsex-kyselytutkimuksissa parisuhteessa eläviltä on kysytty jo monta kertaa, miten paljon kumppanin kanssa on fyysistä läheisyyttä.
– Fyysinen läheisyys pitää tietysti sisällään myös suutelemisen, Kontula sanoo.
Viimeksi, eli vuonna 2015, toteutetussa kyselyssä vastaajista noin 60 prosenttia kertoi, että parisuhteessa on läheisyyttä ”sopivasti”. Vielä vuonna 1992 prosenttiluku saman kysymyksen kohdalla oli 80.
– 1990-luvulla hellyys ja suutelu vähenivät, 2000-luvulla sitten rakastelukerrat, Kontula kertoo.
Hänen mukaansa syitä voi etsiä esimerkiksi 1990-luvun alun laman aiheuttamista taloushuolista.
Läheisyyden hiipumisesta huolimatta suomalaiset pariskunnat suutelevat edelleen paljon. Kontula viittaa uusimpaan, vuonna 2013 tehtyyn Väestöliiton kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 3 000 ihmistä.
Yksi kysymyksistä oli muotoiltu näin: Kuinka usein suutelet puolisosi kanssa? Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti suutelevansa siippaansa päivittäin, ja osa jopa monta kertaa päivässä. Vastaukset eivät olleet ikäsidonnaisia.
– Suomalaiset ovat siis aika innokkaita suutelijoita, Kontula sanoo.
Kun laskuihin otetaan mukaan ne, jotka ilmoittivat suutelevansa puolisoaan vähintään viisi kertaa viikossa, luku nousi 60 prosenttiin. Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti suukottelevansa korkeintaan pari kertaa kuukaudessa.
Suuteleminen on Kontulan mukaan yhteydessä siihen, miten onnellisena omaa parisuhdetta pidetään. Kun parisuhteessa suudellaan paljon, myös rakkautta on yleensä paljon.
Parisuhteessaan hyvin onnellisista 61 prosenttia suuteli kumppaniaan päivittäin, melko onnellisilla tämä osuus oli 38 prosenttia.
– Hyvin aktiivinen suutelu kulkee siis käsi kädessä onnellisuuden kanssa, Kontula sanoo.
Suudelmalla on myös vahva kulttuurinen symboliarvo.
– Elokuvateollisuudessa suudelma nähdään rakkauden sinettinä. Merkkinä siitä, että tästä se alkaa, Kontula sanoo.
Tutkimusten mukaan pariskunta suutelee sitä enemmän, mitä enemmän he arvostavat läheisyyttä ja seksuaalista kanssakäymistä.
– Suudelmalla voi tietenkin myös kertoa seksuaalisesta halusta tai lisätä kiihottumista aktin aikana, Kontula toteaa.
Hänellä on ollut tapana antaa terapeuteille vinkki yksinkertaisesta mutta hyvästä kysymyksestä, joka kaikille pariterapiaan tuleville kannattaa esittää.
– Kannattaa kysyä, kuinka usein suutelette. Se kertoo paljon.
Kaikissa kulttuureissa ei suudella
Kulttuuriantropologisten tutkimusten mukaan vain noin puolessa maailman kulttuureista suudellaan romanttisessa mielessä.
– Suuteleminen Hollywood-tyyliin ei siis ole universaali ilmiö, sanoo aivotutkija ja professori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan romanttista suutelemista harrastetaan kaikissa Lähi-idän kulttuureissa, 70 prosentissa Euroopan kulttuureista mutta vain 13 prosentissa Afrikan kulttuureista.
Nummenmaa muistuttaa, että rakkauden ja läheisyyden osoittaminen hellyydenosoituksilla on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö.
– Ihminen suutelee toista osoittaakseen välittämistä ja koska se tuntuu hyvältä.
Sitä, mitkä tunto- ja liikealueet aivoissa aktivoituvat, kun ihminen suutelee, ei tarkasti tiedetä. Tavanomaisen magneettikuvauksen avulla voidaan tutkia vain yhden ihmisen aivoja kerrallaan.
– Kahden toisiaan suutelevan ihmisen aivojen kuvantaminen samanaikaisesti ei yksinkertaisesti ole ollut mahdollista, tunteiden tutkimiseen erikoistunut Nummenmaa sanoo.
Aalto-yliopiston ja Turun PET-keskuksen tutkijat ovat kuitenkin ottaneet askeleen kohti tätä mahdollisuutta. PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteinen, valtakunnallinen tutkimuskeskus. PET on kuvantamismenetelmä, jolla voidaan tutkia muun muassa juuri aivoja ja sydäntä.
Tutkimusryhmä, johon myös Nummenmaa kuuluu, on kehittänyt uuden, kahden ihmisen aivoja kuvaavan menetelmän, jonka avulla voidaan tutkia sosiaalista vuorovaikutusta.
Tutkimuksessa pariskunnat makasivat 45 minuuttia magneettikuvauslaitteessa kasvot vastakkain, lähes toisiaan halaten ja koskettelivat toistensa kasvoja. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka sosiaalinen koskettaminen – tarkemmin sanottuna huulten taputtelu tutkijoiden ohjeesta – aktivoi aivojen liike- ja tuntoalueita.
– Huulten taputtelu valittiin käytännön syistä, sillä huulissa on paljon tuntohermoja, Nummenmaa sanoo.
Tulosten mukaan sosiaalisen kanssakäymisen aikana ihmisten aivot kirjaimellisesti tahdistuvat. Nummenmaan mukaan toisen ihmisen liikkeiden ja tunteiden mielensisäinen kopioiminen onkin todennäköisesti sosiaalisen kanssakäymisen perusmekanismeja.
Suuteleminen on Nummenmaan mukaan paradoksaalista toimintaa, sillä siinä vaihtuvat ruumiinnesteet ja samalla ”tuhannet tai kenties miljoonat” bakteerit. Se on samalla ällöttävää ja ihanaa.
Satunnaisen vastaantulijan sylkeä kukaan ei päästäisi sekoittumaan omaansa. Mutta kun tietty turvallisuuden tunne on saavutettu, suuteleminen tuntuu luontevalta – ja nautittavalta. Silloin bakteerien siirtyminen suusta suuhun ei pelota.
Ihminen hyödyntää herkkiä huuliaan suuteluun, eläimet enimmäkseen eri asioiden tunnustelemiseen.
– Sitä ihmiset eivät tee, Nummenmaa huomauttaa.