Vaasassa vierailevalle on tarjolla ainutlaatuista saaristoluontoa ja monipuolisia makuelämyksiä.
Vaasaan tutustuminen on luontevaa aloittaa Vanhan Vaasan näyttävistä kiviraunioista. Meri ulottui aikoinaan seitsemän kilometrin päähän nykyisestä keskustasta. Sinne rakennettiin 1500-luvun alussa Pyhän Maarian kivikirkko.
Vaasa koki monta hävitystä ja paloi raunioiksi vuonna 1852. Tämä oli kohtalona myös kirkolla, ja nyt jäljellä ovat vain kirkon rauniot ja palossa säilynyt kellotapulin alaosa.
Palon jälkeen Vaasan keskusta päätettiin rakentaa jälleen rannikolle. Uusi keskusta on avara ja selkeä. Ihasteltavaksi löytyy lukuisia puistoja ja tyylikkäitä rakennuksia.
Lääninarkkitehti Carl Axel Setterbergin kädenjälki näkyy asemakaavan lisäksi useammassakin jyhkeässä punatiilirakennuksessa, kuten Vaasan kirkossa ja Hovioikeudentalossa.
Vaasan kauppatorin laidalla maisemaa hallitsee Rewell Centerin rakennus. Se oli valmistuttuaan vuonna 1963 Pohjoismaiden suurin liikekeskus.
Sittemmin kauppakeskus on uudistettu. Lasikatot tuovat valoa ja tekevät keskuksesta viihtyisän kohtaamispaikan.
Vaasan sydän tuntuu sykkivän Hovioikeudenpuistikossa. Jo entuudestaan mittavaa kävelykatua on täksi kesäksi laajennettu, ja terassipaikkoja on tullut lisää.
Katu tuntuu viileämpänäkin kesäpäivänä hehkuvan rennon mannermaista tunnelmaa. Makuelämyksiä etsivän kannattaa katsastaa ainakin Sweet Vaasan ja Aroman kakkutarjonta.
Katu jatkuu hulppealle Hovioikeudentalolle, jonka lähestyessä merituuli puhaltelee jo kutsuvasti. Rannassa auringossa kylpee Kuntsin tyylikäs modernin taiteen museo leppoisine terasseineen.
Museo on maanantaisin kiinni, joten suuntaamme läheisen Strampenin terassille. Siellä riittää väkeä jonoksi asti. Lohi ja uudet perunat ovat toimiva lounas kesäpäivään.
Terassilta erottuu vaasalaisten vapaa-ajan keidas Hietasaari. Matkapäiväksi on osunut yksi kesän harvoista helteettömistä päivistä, joten hiekkaranta on autio.
Hietasaaresta pääsee kätevästi Vaskiluotoon, jossa sijaitsee lapsiperheiden ykköskohde Tropiclandia. Lopetetun Wasalandian huvipuiston tilalle on puolestaan syntynyt uusi kiinnostava nähtävyys Graffitilandia.
Projektissa autiona oleva huvipuisto muokataan ulkoilmataidenäyttelyksi. Töistä vastaavat graffiti- ja kuvataiteilijat sekä lähiseudulta että muualta.
Seuraavaksi tiemme vie Raippaluotoon. Sinne johtava silta on Suomen pisin, 1045 metriä. Silta on elämys autollakin, mutta pyörän tai jalan merimaisemasta nauttisi varmasti vielä paremmin.
Saaren puolella siltaa sijaitsee Maailmanperintöportti, jossa voi tutustua Merenkurkkua esittelevään näyttelyyn.
Keskellä Raippaluodon saarta sijaitsee mainetta niittävä ruokakohde. Kvarken Breweryn panimoravintola vanhassa huoltoasemarakennuksessa houkuttelee valtavalla pitsalistallaan. Tarjolla on myös panimon omia oluita.
Tie jatkuu Björkön saareen, jonka päätepisteenä on Svedjehamn. Siellä voi aistia todellista saaristotunnelmaa. Kaislikoissa tuuli suhisee, ja pienet punaiset venevajat houkuttelevat kännykkäkuvaajat hapuilemaan taskuaan.
Alueella on vajaan neljän kilometrin mittainen Bodvattnetin luontopolku. Se tarjoaa hyvän katsauksen alueen ainutlaatuiseen luontoon.
Mikäli aika ei riitä polun kiertämiseen, kannattaa kävellä muutaman sadan metrin matka Svedjehamnin näköalatornille.
Torniin kipuaminen todellakin kannattaa. Maailmanperintöalueelle tyypillisten moreenimuodostelmien piirtymisessä tummansinisenä aaltoilevaan mereen on jotain maagista.
Nämä pitkulaiset, muutamien metrien korkuiset ja jopa useiden satojen metrien pituiset moreeniselänteet näkyvät erityisen selvästi juuri Svedjehamnissa.
Kylä viettelee pysähtymään pidempäänkin, ja ravintola Salteriet on hyvä vaihtoehto ruoka- ja juomatankkaukselle. Tuliaisia voi hankkia läheisestä Kvarken Shopista. Putiikissa on myynnissä alueen käsityöläisten taidekeramiikkaa, maalauksia, puutöitä ja neuleita.
Moni tulee tutustumaan Merenkurkun luontoon omalla autolla tai veneellä. Kohteista voi kuitenkin nauttia myös bussilla, risteilyaluksella, pyörällä tai patikoimalla.
Visit Vaasan kesäbussi kiertää maailmanperintökohteita kesäkaudella lähes päivittäin. Saaristoristeilyalus m/s Corina tekee puolestaan alueelle kahden tunnin risteilyjä Maailmanperintöportilta. Pyöriä voi alueella vuokrata useasta eri paikasta.
Paluumatkalla saaristokylät jäävät taakse, mutta mieleen ne jättävät pysyvän jäljen.
Kuin varkain sitä huomaa suunnittelevansa jo pidempää pistäytymistä Merenkurkun maisemiin.