Ruoka: Ennakkoluulot estävät hevosenlihan yleistymistä – Makkarayrittäjä: "Liha on ensiluokkaista, mutta se jakaa tunteita"

Hevosharrastaja Pauliina Vine myy ravintolassaan hevosburgereita. Hän ihmettelee, miksi ekologinen ja eettinen lihavaihtoehto ei kiinnosta nykyistä enemmän.

Hevosenlihaburgerin pihviä paistetaan maksimissaan minuutti. Mausteena käytetään vain suolaa ja pippuria. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Kotimaisen hevosenlihan myynti on Suomessa vähäistä ja myös kulutus on ollut laskusuunnassa. Tämä ihmetyttää vastikään Turkuun hevosenliharuokia tarjoavan ravintola Hullun Ponin avannutta Pauliina Vineä.

– Alku on ollut meillä hyvä. Toisessa ravintolassamme Aurassa hevosenlihaa on ollut tarjolla jo vuodesta 2017, mutta siellä se ei ole ollut vastaava hittituote.

Lihatiedotusyhdistyksen mukaan suomalaiset söivät viime vuonna hevosenlihaa keskimäärin vain 0,3 kiloa per henkilö. Vine arvelee monilla olevan vahvat ennakkoluulot lihaa kohtaan.

– Välillä on käynyt niin, että perheen tullessa syömään isä haluaisi maistaa. Sitten hän ei uskallakaan, kun tytär käy ratsastamassa, Vine kertoo.

Hevosenliha on ollut Pauliina Vinen ensimmäisen ravintolan ruokalistalla jo vuosia. Tomi Kangasniemi

Vanhemmat ihmiset taas saattavat mieltää hevosenlihan jämälihaksi. Se kun on pulavuosina saattanut olla ainoa liha, jota oli saatavilla.

Ennakkoluuloja kohdistuu myös lihan makuun.

– Monet odottavat hevosenlihan maistuvan metvurstilta. Ei se maistu, Hullun Ponin ravintolapäällikkö Katariina Risu kiteyttää.

Oikeasti hevosenliha maistuu naudanlihan ja riistan välimuodolta. Se on nautaa ja sikaa kuivempaa, sillä lihan rasvaprosentti on hyvin alhainen. Koostumukseltaan liha muistuttaa hieman maksaa.

Hvitfeltin makkaratehdas, nykyiseltä nimeltään K-Hvitfelt oy, on myynyt hevosmakkaraa jo vuodesta 1910. Yhtiön toimitusjohtaja Veli-Matti Hvitfeltin mukaan hevosmakkaran suosio on pysynyt vuosien saatossa varsin marginaalisena.

– Kysyntä ei ole juuri muuttunut. Hevosenliha on ensiluokkaista, mutta se jakaa tunteita.

Syyksi vähäiseen kiinnostukseen Hvitfelt arvioi sen, että hevosta ei edelleenkään mielletä ravinnoksi.

Veli-Matti Hvitfeltin yrityksen hevosmakkarasta valtaosa myydään Varsinais-Suomessa. Kari Martiala

– Hevosta on pidetty kotieläimenä, ja usein se on ollut jopa perheenjäsen. Toisin kuin nautaa ja sikaa hevosta ei Suomessa kasvateta vain lihan takia.

Asenteiden lisäksi hevosenlihan suosiota saattaa jarruttaa myös heikko saatavuus. Suomeen tuodaan ulkomailta hevosenlihaa yli miljoona kiloa vuodessa. Samaan aikaan kotimaisista hevosista teuraaksi päätyy vain 17 prosenttia.

– Siinä painavat varmasti tunnesyyt. Omaa hevosta ei haluta teurastaa, Vine toteaa.

Hevosten teurastuksen sallimiseen on myös tarkat säännöt. Jos hevonen on elinaikanaan saanut tiettyjä lääkkeitä, sitä ei voi teurastaa.

Vine harrastaa kouluratsastusta, ja hänellä on kuusi omaa hevosta. Hänen mukaansa olisi kaikkien etu, jos isompi osa hevosista päätyisi ruoaksi.

– Se edistäisi myös hevosharrastustoimintaa, ettei esimerkiksi pidetä väkisin kipeitä ja sairastavia hevosia mukana toiminnassa, Vine sanoo.

Suomessa on vain 13 hevosia vastaanottavaa teurastamoa. Pauliina Vine onkin tottunut siihen, että hevosenlihan perässä pitää olla valmis ajamaan – ja nopeasti. Teurastamot myyvät lihat nopeasti eteenpäin.

Hevosenliha tuo makkaraan tavallista makkaraa tummemman värin. Kari Martiala

Vähäinen saatavuus ei kuitenkaan vaikuta hintoihin, ja esimerkiksi Hullun Ponin ruokalistalla pitsojen, salaattien ja burgereiden lihan voi ottaa hevosena ilman lisähintaa.

Nyt Vine toivookin, että uuden ravintolan herättämä kiinnostus hevosenlihaa kohtaan yleistyisi muuallakin Suomessa.

– Lihansyöjätkin ovat entistä tietoisempia siitä, mitä he syövät. Hevosenlihan syöminen on eettistä ja ekologista. Meillä liha on myös lähellä tuotettua.

Samanlaisia toiveita on Veli-Matti Hvitfeltillä.

– Meillä hevoset ovat saaneet elää hyvän elämän. Niitä on ruokittu hyvin, ja liha on ensiluokkaista. Miksei sitä siis käytettäisi?

Tilastot

Harva hevonen teurastetaan

Vuonna 2020 Suomessa teurastettiin 675 hevosta.

Vuosittaisesta noin 4 000 hevosen poistumasta 17 prosenttia käytettiin elintarvikkeeksi.

Hevosenlihaa tuotiin ulkomailta viime vuonna vajaa 1,2 miljoonaa kiloa.

Suurimmat hevosenlihan tuontimaat olivat Argentiina, Belgia, Kanada ja Ranska. Hevosenlihaa tuotiin myös Virosta, Ruotsista, Italiasta, Liettuasta ja Romaniasta.

Lähde: Suomen Hevostietokeskus ry

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut