Asuminen | Kun pariskunnan koti on vain toisen omistuksessa, kustannuksista ja erojärjestelyistä kannattaa sopia ajoissa – ”Kenenkään tiluksilla ei asuta ilmaiseksi”

Henna-Riikka Siekkinen ja Timo Äijänen asuvat Siekkisen omistamassa rivitaloasunnossa. Siekkinen vastaa lainasta, ja muut kulut maksetaan yhdessä. Asiantuntijoiden mukaan kustannusten jakamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Henna-Riikka Siekkinen, 43, ja Timo Äijänen 54, muuttivat yhteen nelisen vuotta sitten. Siekkisen asuntoon alkoi ilmestyä ensin miehen sukkia ja kalsareita, sitten hammasharja ja vähitellen myös ulkovaatteita. Lopulta saapuivat huonekalut.

– Kalusteet sopivat minun tyyliini. Sanoin heti, että tänne vain kaikki, Siekkinen kertoo.

Äijäsellä oli oma asunto kaupungissa, mutta avopari päätyi asumaan Laukaaseen Siekkisen omistamaan rivitaloasuntoon.

Heille oli selvää, että uusioperheen kustannusten jakaminen suunniteltaisiin huolellisesti.

Kumpikaan ei halunnut muuttaa asunnon omistusjärjestelyitä.

Henna-Riikka Siekkinen hoitaa oman asuntonsa lainakulut, ja kaikki muu asumiseen ja elämiseen liittyvä maksetaan yhdessä.

Jos vaatii erossa hyvitystä, kannattaa miettiä, mitä vuokralla asuminen olisi maksanut.

Elisa Ilmoniemi

Äijäsellä on isommat tulot, joten hän maksaa enemmän juoksevia kuluja.

– Puhumme leikkimielisesti hoitomaksusta, jota mies maksaa. Timo ei halunnut millään tavalla osalliseksi asunnosta. Toisaalta ajattelemme, että kenenkään tiluksilla ei asuta täysin ilmaiseksi, Siekkinen sanoo.

Asuntoon on tehty remontteja, joiden kuluihin Äijänen on osallistunut.

Jos asunto joskus myydään, pari on päättänyt sijoittaa rahat seuraavaan yhteiseen kotiin tai kesämökkiin.

– Nuorempina olisimme tehneet ehkä toisenlaisen ratkaisun. Nyt Timo halusi pysyä velattomana ja minä halusin pitää asuntoni. Pidämme tätä yhteisenä, vaikka kauppakirjassa onkin vain minun nimeni.

Jos toinen maksaa vaikkapa ruuat ja toinen asunnon, ruuat syödään ja asunto jää.

Sampo Lapila

Pariskunta ei ole riidellyt rahasta kertaakaan.

Nordean varainhoidon lakimiesten johtaja, lakimies Sampo Lapila korostaa, että asumiskulujen jakamisesta kannattaa sopia heti yhteen muutettaessa.

Lapilan mielestä lainan maksaminen kuuluu ensisijaisesti asunnon omistajalle.

– Toisaalta jos toinen maksaa vaikkapa ruuat ja toinen asunnon, ruuat syödään ja asunto jää. Jos toimii 20 vuotta näin ja tuleekin ero, voi jäädä tyhjän päälle. Tätä asetelmaa kannattaa pohtia.

Lapila mainitsee myös lahjaveron: jos molemmat maksavat lainaa ja vain toinen kerryttää omaisuutta, se voidaan katsoa verotuksessa lahjaksi.

Myös perintö- ja lahjaverotuksen asiantuntija Tuuli Pajarinen painottaa sopimisen ja suunnittelun tärkeyttä. Hänen mukaansa on harvinaista, että yhteiselämän kustannusten jakamisesta muodostuisi verotettavia lahjoja.

– Kotitalouden menot ovat kokonaisuus, ja kustannuksia maksetaan esimerkiksi tulojen ja muun sovitun mukaan. Yleensä asuntolainan hoitaminen on vain osa yhteiselämän kustannuksista. Se, että puoliso osallistuu lainan maksamiseen, ei siis yksistään tee verotettavaa lahjaa. Jos kuitenkin toisen asuntolainaa maksetaan lahjoitustarkoituksessa, voi muodostua lahja, Pajarinen sanoo.

Perhevarallisuusoikeuteen erikoistunut asianajaja Elisa Ilmoniemi suosittelee, että asunnon omistaja maksaa lainakulut. Muut kotitalouden kulut hän suhteuttaisi tuloihin.

– Vakuutus kuuluu aika luontevasti omistajalle, samoin kuin kiinteistövero, Ilmoniemi täsmentää.

Lisäksi asianajaja painottaa, että eron varalle on aina hyvä tehdä suunnitelma.

Erossa lopputulokseen vaikuttaa merkittävästi, onko pariskunta avoliitossa vai avioliitossa. Jos avioparilla on täysin poissulkeva avioehtosopimus, tilanne vastaa monilta osin avoliittoa.

Jos molemmat maksavat avoliiton ajan asuntolainaa ja pari eroaa, rahat kanavoituvat vain toisen omaisuuteen.

– Avioliitossa ilman avioehtosopimusta kustannusten jakamisella ei ole niin suurta merkitystä, sillä omaisuus yleensä tasataan erotilanteessa. Olisi kuitenkin hyvä vastata kuluista tulojen suhteessa.

Entä jos asunnon omistaja maksaa lainaa ja toinen esimerkiksi kaikki ruokaostokset ja yhtiövastikkeen? Ilmoniemen mukaan pariskunnan kannattaa tällaisissakin tapauksissa keskustella siitä, miten erossa toimittaisiin.

Avoliittolain mukaan avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on panostanut yhteiseen talouteen niin, että kumppani on päässyt kartuttamaan omaisuuttaan ja hyötyy erotilanteessa perusteettomasti toisen kustannuksella. Panostus voi olla esimerkiksi rahankäyttöä yhteiseen talouteen tai toisen omaisuuteen.

– Toisaalta toisen asunnossa asunut henkilö saa asumishyötyä, mikä otetaan yleensä hyvityksessä huomioon. Jos vaatii erossa hyvitystä, kannattaa siis miettiä, mitä vuokralla asuminen olisi maksanut. Usein hyvityksiin liittyy muutakin omaisuutta kuin asunto.

Avoliittolaki koskee vain niitä avopareja, joilla on yhteinen lapsi tai jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta avoliitossa.

Jos pariskunta maksaa muiden kulujen lisäksi myös toisen lainaa yhdessä, Ilmoniemen mukaan yksi vaihtoehto on sopia niin, että asunnon omistaja hyvittää erossa osan summasta takaisin.

Jos remontteja maksetaan yhdessä, Ilmoniemen mielestä kaikkein selkeintä on tehdä kirjallinen sopimus, jossa kerrotaan, kuinka paljon toinen on laittanut rahaa remonttiin ja miten erotilanteessa toimitaan.

– Pariskunta voi esimerkiksi sopia, että asunnon omistaja hyvittää remonttirahoista toiselle tietyn summan. Tässäkin tulee ottaa huomioon, että molemmat asukkaat hyötyvät remontista.

Lukijat kertovat järjestelyistään: "Jos puoliso haluaa turhia uudistuksia, hän osallistuu kustannuksiin"

Kysyimme lukijoilta, miten he jakavat asumiskustannukset, kun pariskunta asuu vain toisen omistamassa asunnossa.

Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä järjestelyynsä. Tyytymättömyyttä aiheuttivat muun muassa toisen omistaman asunnon remontteihin osallistuminen sekä toisaalta se, ettei toinen maksa asumisesta mitään.

26-vuotias kerrostaloasunnon omistava mies kertoo, että hänen puolisonsa maksaa vastikkeen ja hän itse maksaa lainanlyhennykset, sähkölaskut ja nettimaksun.

– Asuminen ei ole kenellekään ilmaista, ja tämän takia myös puolison kuuluu maksaa, mies perustelee.

33-vuotias nainen omistaa kerrostaloasunnon. Hän lyhentää lainaansa yksin, ja kumppani osallistuu muihin asumiskustannuksin.

– Jos joskus tulee ero, asuntolaina on täysin minun rahoillani maksettu.

Entä remonttikulut? 45-vuotias nainen on jo maksanut asuntolainansa pois. Hän maksaa pääosin omistamansa omakotitalon remontit.

– Saan myös niistä koituvan mahdollisen hinnannousun. Jos puoliso haluaa jotain ”turhia” uudistuksia, hän osallistuu kustannuksiin. Toinen osallistuu hieman, koska vuokrallakin joutuisi ylläpidon maksamaan. Järjetöntä maksaa verot eli omistajuutta ei kannata jakaa. Mukavampi olisi molemmille, jos kiinteistö olisi yhteinen.

24-vuotias nainen haluaisi ostaa kumppaninsa omakotitalosta puolet, mutta kumppani ei suostu myymään.

– Puoliso maksaa talon ostoon ja remontointiin liittyvät, eli talon arvoa nostavat, kulut ja saa näin hyödyn itselleen. Maksamme sähkön, veden, kotivakuutuksen, jätehuollon ja ruokaostokset puoliksi.

Osa kyselyyn vastanneista pareista maksaa toisen lainaa yhdessä.

34-vuotias luottotietonsa menettänyt nainen asuu kumppaninsa omistamassa omakotitalossa, sillä hän ei itse saanut asuntolainaa. Hän osallistuu lainanmaksuun.

– Kaikki kulut ovat yhteisiä. Olen tyytyväinen, mutta huolta aiheuttaa uusperhekuviossa minun lapseni, joka ei perisi mitään talosta. Aiomme myöhemmin jakaa talon molempien nimiin, kun saan laina-asiat kuntoon.

Nainen, 27, asuu kumppanin omistamassa kerrostaloasunnossa.

– Maksan myös osan puolison lainoista, mutta koen reiluksi maksaa puolet asumisesta. Vuokra-asunnossa maksaisin asumisestani enemmän kuin nyt.

Verkkokyselyyn tuli 169 vastausta.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut