Tallinnassa vanha ja uusi elävät suloisesti rinnakkain. Maan etäisinkin laita on muutaman tunnin ajon päässä.
Tallinna on ottanut epidemia-ajan hiljaisina vuosina suuria harppauksia. Melkein hengästyttävä määrä muutoksia tulee vastaan jo satamassa.
D-terminaali uusittiin jo kesällä 2020, ja nyt sieltä pääsee kätevästi siltaa pitkin myös viereiseen pikaterminaali A:han. Sillan ansiosta oikean terminaalin muistaminen ei ole enää niin tärkeä asia kuin ennen. Jos tulee menneeksi vahingossa väärään, on asian oikaisu melkeinpä vaivatonta.
Pienveneliikenne jatkuu yhä satamaan, sillä uusi silta on käännettävä ja avautuu aikataulujen mukaisesti. Vierasvenesataman kylkeen puolestaan nousee hyvää vauhtia Porto Franco -keskus liiketiloineen, hotelleineen ja palveluineen. Alueen on määrä valmistua vuoteen 2023.
Uuden, kansainvälisten risteilyalusten terminaalin luo taas on rakennettu 800 metriä pitkä meripromenadi, josta on tullut lyhyessä ajassa tallinnalaisten suosikkikävelykohde.
Sama uudistumisen teema jatkuu kaupungissa. Useat hotellit ja ravintolat ovat remontoineet tilojaan korona-aikana. Esimerkiksi uuden, raikkaan ilmeen omaksunutta Tallink City Hotelia on vaikea tunnistaa entisekseen.
– Virolaiset ovat pandemia-aikana todenneet usein, että hyvää kriisiä ei pidä jättää hyödyntämättä, Silja Hurskainen Tallinnan matkailuvirastosta kertoo.
Viron hotelleja ovat täyttäneet viime aikoina pikkuhiljaa kasvavien turistivirtojen ohella Ukrainan pakolaiset. Valtio käyttää hotelleja lyhytaikaisen majoitukseen, mutta Viron Hotelliliitosta kerrottiin huhtikuun alussa, että yksikään hotelli ei ole kuitenkaan tämän johdosta vielä sulkenut myyntiään turisteilta.
Kehityksen ja muutoksen kuhinan voi melkein kuulla myös uudeksi Tallinnaksi kutsutussa Telliskivessä ja erityisesti pohjoisrannalla sijaitsevassa Noblessnerissa.
Useat hotellit ja ravintolat ovat remontoineet tilojaan korona-aikana.
Alueen halleissa valmistettiin vuosina 1913–1917 sukellusveneitä. Nyt siellä muun muassa pannaan olutta Pohjala-panimoravintolassa, tutustutaan taiteeseen Kulttuurikeskus Kaissa, yövytään ja kokoustetaan Igluparkissa ja ihastellaan legendaariseksi muodostuneen Shishi-sisustuskaupan tuotteita. Yhdessä alueen vanhoista halleista toimii Proto-keksijätehdas. Siellä kävijä pääsee virtuaalitodellisuuslaseja hyödyntäen lentämään vaikka kotkana taivaalla.
– Paikka kiehtoo kaikenikäisiä, ja täällä käy paljon ihmisiä viettämässä myös työpaikan virkistyspäiviä, paikan asiakaspalvelupäällikkö Maili Kiuru kertoo.
Vaikka Tallinna on nykyaikaistunut ja uudistunut, 700 vuotta vanhan Raatihuoneen torilla voi yhä sukeltaa myös menneisyyteen.
Tales Of Reval -ryhmä opastaa teatterin keinoin kulkijan kaupungin historiaan. Tämä teatterillinen ja osallistava ryhmä on arvioitu Tripadvisorissa kaupungin parhaaksi opaskierrokseksi.
Menneisyys on vahvasti läsnä myös Raatihuoneen laidalla sijaitsevassa Raatiapteekissa. Apteekilla on ikää 600 vuotta, mutta tiskiltä saa e-reseptillä vaikka Suomessa määrättyjä lääkkeitä.
– Meillä on myös museo, ja järjestämme tilaisuuksia, joissa pääsee maistamaan vaikka Klaret-viiniä. Sen katsottiin aikoinaan auttaneen sataan vaivaan, Birgitta Laanmets apteekista kertoo.
Viini on glögimäisen mausteista, mutta se juodaan kylmänä.
Tallinnasta on matkaa maan etäisimpäänkin nurkkaan vain kolmisen tuntia.
– Viro on pieni kooltaan mutta suuri kokemusmahdollisuuksiltaan, Visit Estonian johtaja Liina Maria Lepik linjaa.
Päivämatkakohteita on useita. Yksi niistä on 15 000 asukkaan Rakvere. Kaupunki sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Rakvereen kulkevat myös junat ja linja-autot.
720-vuotias Rakvere on Viron vihrein kaupunki ja säveltäjä Arvo Pärtin lapsuuskaupunki. Rakvere on tunnettu muun muassa keskiaikaisesta linnoituksesta, lukuisista käsityöputiikeista ja vuosittaisista miesten tanssijuhlista. Kyseiset iloluontoiset tanssit järjestetään tänä vuonna heinäkuussa.
Monelle suomalaiselle Viro on ollut pitkään myös houkutteleva golfkohde.
– Meillä on seitsemän kenttää, ja suomalaisia golfaajia on hyvä houkutella sillä, että tiiajat eivät ole täällä samalla tapaa kortilla kuin Suomessa, Hanno Kross Viron golfkenttien yhdistyksestä sanoo.
Virossa pelikausi aukesi huhtikuun alussa, ja kentillä on nähty jo innokkaita suomalaisgolfareitakin. Kross sanoo golfaajien varauksissa korostuvan nyt matkanjärjestäjien merkitys.
– Epävarmojen aikojen jälkeen ihmiset lähtevät mieluummin järjestetylle matkalle kuin omatoimimatkaajina, hän arvelee.