Sissi Enestam tutkii mustia aukkoja. Hänen mukaansa avaruutta tutkimalla opitaan paljon myös omasta maapallostamme.
Astrofyysikko Sissi Enestamin mukaan ilmastonmuutoksen suitsimisessa voisi hyödyntää nykyistä enemmän avaruustekniikkaa. Tässä Suomella olisi näytön paikka. Maassa on tarjolla hyvin koulutettuja osaajia, jotka tekevät laadukasta työtä.
– Olisimmepa aikanaan voineet valjastaa Nokialta vapautuneet osaajat avaruusteollisuuden käyttöön. Täältä voisi tulla Suomen seuraava Nokia.
Valtaosalle ei varmasti tule mieleen avaruustekniikka, kun mietitään keinoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Siitä on kuitenkin jo nyt merkittävää apua haitallisten päästöjen vähentämisessä.
Enestamin mukaan ilmaston lämpenemisen indikaattoreita mitataan yli 160 satelliitilla. Esimerkkejä näistä ovat lämpötilamittausten lisäksi napajään pienenemisen ja otsonikerroksen seuraaminen. Yli puolet ilmastoon liittyvistä muuttujista on mitattavissa vain avaruudesta.
Luotettavasta säädatasta 99 prosenttia tulee avaruudesta. Satelliittiteknologialla tuotetaan tietoa ympäristön muutoksista, kuten merenpinnan korkeuden vaihteluista, ilmakehän kaasumääristä ja maapallon vaihtuvista lämpötiloista.
1960-luvulla ajateltiin että vuonna 2000 kaikki käyvät kuussa. Isoa muutosta ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Satelliittien avulla viljelijät saavat dataa, jolla he voivat analysoida sadon tilannetta. Tulossa on myös uusi entistä parempi satelliitti mittaamaan metaanipäästöjä, Enestam lisää.
Uusia teknologioita kehitetään koko ajan. Kansainvälisellä avaruusasemalla käytettävää vedenkierrätysjärjestelmää on esimerkiksi käytetty myös maapallolla alueilla, joissa puhtaasta vedestä on pulaa.
– Koko ajan syntyy uusia hyödynnettäviä ideoita. Greendrive-järjestelmällä tutkitaan satelliiteista teiden olosuhteita. Datasta selviää, miten kannattaa missäkin olosuhteissa ajaa. Tiedon avulla voidaan saada jopa 25 prosentin säästöt polttoaineen käytössä.
Impactvision-ohjelma on puolestaan esimerkki keinosta vähentää ruokahävikkiä. Ohjelma perustuu hyperspektrikuvantamisen avulla saatuun dataan.
Ohjelman kuvista tekemillään analyyseillä ruoan tuottajat näkevät esimerkiksi raaka-aineiden kypsyyden ja mahdollisen pilaantumisen.
Sissi Enestamin mukaan avaruustekniikan hyödyt olisi hyvä saada laajemman yleisön tietoisuuteen. Hänen mukaansa suurin osa ihmisistä varmasti ymmärtää, kuinka tärkeää satelliittien tarjoama data on yhteiskunnalle. Epätietoisuutta ja vastakkainasettelua esiintyy silti edelleen.
– Joku voi ajatella, että jos esimerkiksi lentoliikenne on huonoksi maapallolle, niin avaruuteen meno vasta onkin. Avaruutta tutkimalla on kuitenkin opittu paljon juurikin omasta maapallostamme.
Suurin este avaruustekniikan hyödyntämisessä on kuitenkin raha. Enestamin mukaan Suomi ei voi olla Yhdysvaltain kaltainen suurvalta avaruustutkimuksessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa tutkimusta tehdään paljon Suomea enemmän.
Enestam muistuttaakin, että avaruustekniikkaa rahoittamalla voidaan saada aikaan hyviä asioita koko maapallolle.