Pro gradu -työn hylkääminen on Suomessa hyvin harvinaista. Näin kävi Tanja Rönkölle.
Tanja Rönkön graduaihe hyväksyttiin Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen oppiaineessa syksyllä 2018. Opintojen edetessä Rönkkö laajensi työn käsittelemään naisten oikeuksia Japanin lisäksi myös länsimaissa. Lisäksi hän päätti tutkia aihetta intersektionaalisen feminismin osalta kriittisesti. Tästä alkoivat ongelmat.
Rönkkö lähetti työnsä ohjaajalleen kommentoitavaksi loppuvuodesta 2021. Rönkön mukaan ohjaaja vastasi, että työtä pitää muuttaa. Muutoin se hylätään.
Syiksi ohjaaja mainitsi, että työ ei ole objektiivinen ja siinä on käytetty liikaa yliopiston ulkopuolisia julkaisuja. Ohjaaja halusi Rönkön poistavan kokonaisuuden, jossa käsiteltiin länsimaisten naisten oikeuksia liittyen intersektionaaliseen feminismiin.
Rönkkö ei poistanut osuutta, eikä ohjaaja antanut hänelle muita vaihtoehtoja kuin osuuden poistamisen. Seurauksena oli gradun hylkäyspäätös.
Rönkkö oli jo aiemmin ollut gradustaan yhteydessä Helsingin yliopiston dosentti Ari Heloon. Tämä hämmentyi päätöksestä.
Helon mukaan kiista muuttui ideologiseksi väännöksi siitä, saako intersektionaalista tutkimuslähtökohtaa ylipäänsä arvioida niin kriittisesti kuin opiskelija teki.
Hän muistuttaa, että ohjaaja ei saa sanella gradun sisältöä. Nyt opiskelijaa rangaistiin Helon mukaan siitä, että tämä piti oman päänsä.
– Minun 11 vuoden yliopistonlehtorin kokemuksellani tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan on koskaan ehdottanut jätetyn pro gradu -työn hylkäämistä. Hylkäyksen perusteena käytetty syytös ei ollut pätevä, Helo tiivistää.
Helon mukaan opinnäytteitä hylätään äärimmäisen harvoin. Sen sijaan ammattitutkijoilla tutkimusartikkelien ja kirjojen hylkäykset ovat yleisiä. Esimerkiksi oikeistolaisesti ajattelevalle vasemmalle kallistuva argumentaatio voi aiheuttaa hylkäämispäätöksen.
Helon mukaan hänen luetuin artikkelinsa kansainvälisessä aikakauskirjassa sai aikanaan viideltä arvioitsijalta kaksi hylkyä, yhden puollon ja kaksi kehotusta perusteellisiin korjauksiin.
– Aihe oli eettisesti arka mutta historiallisesti tärkeä. Artikkeli päätyi lopulta julkaistavaksi.
Helo harmittelee sitä, että esimerkiksi humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla muotivirtaukset vaikuttavat opetukseen, tutkimukseen ja tutkimusrahoitukseen.
Hän kertoo törmänneensä Suomessa jatkuvasti epäilyihin omien asenteidensa rasistisuudesta. Syynä on hänen mukaansa se, että hän on arvioinut kriittisesti intersektionaalisen rotututkimuksen lähtökohtia.
– Tästä aiheesta keskustelusta uhkaa tulla kärjekästä ja katkeraa koko yliopistokentässä.
Tanja Rönkkö jätti Helon tuella Turun yliopistolle gradustaan maaliskuussa oikaisupyynnön. Lopulta gradu hyväksyttiin heinäkuussa.
Rönkön graduohjaaja toteaa sähköpostivastauksessaan, että tapauksessa on toimittu normaalien opinnäytetyön ohjauksen ja arvioinnin prosessien ja kriteerien mukaisesti. Yksittäisen opiskelijan opintoasioita hän ei voi kommentoida julkisesti.
Rönkköä kuitenkin hämmentää edelleen, miten ohjaajien mielipiteet vaikuttivat hänen työnsä arviointiin. Hänen mukaansa tieteen tulisi olla vapaata ja yliopiston paikka, jossa tutkitaan asioita ja tavoitellaan totuutta.